2 - Karu totuus

Kipu on hetkellistä - kunnia ikuista.

Saana

Koskahan joku keksisi rakentaa hissin Saanan huipulle? Tuli todettua, että minä en ole enää nuori, vetreä, enkä missään nimessä hyvässä kunnossa. Kilpisjärven retkeilykeskukselta lähtevä viitoitus "Saana 4" tuntui tunturin alapuolella pikaiselta päiväpyrähdykseltä. Se on varmaankin sellainen niille, joilla riittää kuntoa ja reisissä voimaa. Saanalle johtavien ensimmäisten portaiden jälkeen reisissäni oli ainoastaan maitohappoja.

Luovuttaminen kävi mielessä useampaankin kertaan. Kaikki, jotka olette joskus tuntureita huiputtaneet, tiedätte sen tunteen, kun luulet katsovasi sitä viimeistä nousua. Kun pääset nousua tarpeeksi ylös, huomaat että nousun jälkeen tulee pienenpieni lasku ja uusi nousu. Näitä uusia nousuja tulee yleensä lisää ja lisää. Epätoivon tunteet alkoivat olla todella pinnassa, hiki virtasi ja hyttyset söivät. Lance Armstrongin sanoja minulle muistuteltiin ja niin minäkin sitten kiipesin ja kiipesin. Ja pääsinhän minäkin sinne huipulle! 1029 metriä taltutettu. Mutta ei minusta enää koskaan vuorikiipeilijää tule..

Huiputtajat

Maisemat Saanalta olivat tietysti mitä hienoimmat. Näkymät sekä Ruotsiin, Norjaan että Suomeen ovat näillä leveysasteilla varsin mahtavat. Tuntureita ja vaaroja silmänkantamattomiin. Vaikka Saanan vieressä kulkeekin melko vilkkaasti liikennöity tie, ei sitä ylhäällä tuulisella tunturilla huomaa. Tiedät olevasi hyvin pieni yksikkö tässä maailmankaikkeudessa.

Alaspäin tallustaminen oli paljon helpompaa (yllättäen!). Siinä ehti ja jaksoi kuvailemaankin, joten kuvasaastetta maisemista:

Huuliharpisti tunturissa

Reunalla eläjät

Perinteisiin vedoten piti tälläkin reissulla kuvata kukkia ja lintuja. En ole vielä ehtinyt edes yrittää selvittää mitä nämä ovat, mutta joku viisaampi voi ne meille kertoa.

Tämä huutelija oli ilmeisesti Pulmunen?

Vaaleanpunainen kukka

Keltainen kukka

Tunturikoivikossa laulelija

Saanalta suuntasimmekin suorinta tietä Norjan puolelle ja leiriydyimme Skibotnissa sijaitsevalle Starndbu Camping:lle. Maisemat eivät ole lainkaan hullummat!

Maisema autolta eteenpäin

Maisemaa taaksepäin

Erkka oli sen verran hullu, että kävi vieressä virtaavassa joessa kastautumassa. Joki virrannee suoraan tuntureilta Jäämereen, ja kylmää se vesi oli! Minä uitin jalkojani vain reisiin asti tuohon viereen tehdyllä "uimamontulla", johon tulee vesi samaisesta joesta, mutta jossa vesi kuitenkin hieman seisoo. Syvemmälle ei antanut luonto myöden mennä, kun varpaat olivat jo tunnottomat.

Huomenna taas kohti uusia seikkailuja ja suuntaamme kohti Altaa!


Ajetut kilometrit: 232,2
Tankatut naftalitrat: 26,93
Kävellyt kilometrit: 9,35 (GPS:n mukaan)
Keskinopeus kävellen: 2,3km/h