9 - Suomen huonot puolet

Tänään ylitettiin raja takaisin Suomen puolelle. Suomessa on hyttysiä. Paljon hyttysiä. Aivan hemmetisti liikaa hyttysiä.
Suomessa on myös meidän reissuun vertailtuna satanut päiväsaikaan paljon enemmän vettä kuin Norjassa.

Vestre Jakobselvissa satoi aamuyöstä vettä, mutta aamulla paistoi taas aurinko ja kymmenen maissa lämpöä oli jo lähemmäs 20 astetta. Asfalttitöitä norjalaiset tekivät kovin ja pääsimmekin hetken matkaa ajamaan ihan tuoreella asfaltilla. Joihinkin matkan varrella osuneisiin teihin verrattuna tämä tuntui siltä kuin olisi pumpulissa ajanut.

Matkalla pysähdyttiin vielä kerran Jäämeren (vai Barentsinmeren, kuka näistä pitää laskua?) rannalle ja nautiskeltiin aamupalaa autossa, kun saimme päällemme ukkoskuuron. Vettä, rakeita, salamoita ja jyrähtelyä. Ihan syystä venytimme aamupala-aikaamme ja jatkoimme matkaa vasta sateen hieman rauettua.

Tana Brussa pistäydyimme kaupassa palauttamassa pantillisia tölkkejä, ja koitimme saada kruunut tuhottua pieniin ostoksiin. Melko hyvin suoriuduimmekin, kun Suomeen asti toimme vain kolme kruunua kolikoina. Setelit saa sentään vaihtaa takaisin euroihin.

Tana Brusta suuntasimme kohti Utsjokea ja Suomea. Jätimme tällä kertaa Kirkkoniemen väliin, ehkä menemme sinne vielä joku toinen kerta. Nähtävää Norjassa riittää varmasti.

Tana Brusta Utsjoelle vievä tie kulkee Tanan, eli Tenon vartta ja Nuorgamin kohdalta eteenpäin voikin jo katsella joen yli Suomeen. Matkalla varoitettiin lehmistä, mutta hyvin kiltisti ne näyttivät laitumellaan pysyvän. Toisin kuin porot ja lampaat, joihin matkan aikana ehti tottumaan.
Tenolla/Tanalla oli paljon kalastajia. Niissä kohdin tietä kun näki joelle, näki samalla myös kalastajia joko kahluuhaalareissaan joessa seisomassa tai veneillään kulkemassa jokea ylä- tai alajuoksulle.

Lemmut laitumella

Lohien narrausta

Rajanylitys olikin pian vastassa ja tähänkään suuntaan mentäessä ei rajaviranomaisia meidän kulkemiset kiinnostaneet. Olisi Ändilläkin ollut passi mukana sitä varten, että joku olisi meidät tullut tarkistamaan.

Rajanylitys, Samelandsbrua, Utsjoki

Heti rajanylityksen jälkeen piti tietysti lähteä maastoon. Ennalta oli katsottu valmiiksi reitit Ellin polku ja Geologinen luontopolku Utsjoella. Ellin polku kulkikin mukavassa ja helpossa kangasmaastossa, josta sitten laskeutui portaita pitkin Tenon rantaan. Hyttysiä oli kimpussa ehkä kaksi koko reitin aikana ja Tenon rannassa oli mukavan viileää. Niin todettakoon tässä kohtaa, että lämmintä Utsjoella oli.. Ilmatieteenlaitoksen mukaan korkeimmillaan vähän päälle 20, mutta maastossa lämpötila lähenteli 25 astetta.

Ellin polulla

Ellin polun jälkeen Erkka tahtoi vielä lähteä geologiselle luontopolulle. Minä kärsin. Ihan vapaaehtoisesti tietysti lähdin mukaan, mutta voi h........i sitä mäkäräisten ja hyttysten määrää. Hetken helpotuksen toi, kun pääsimme tiheimmän puurajan yläpuolelle ja mäellä tuuli, mutta sitten... Sitten alkoi satamaan. Ja reitin suunta kääntyi takaisin alas. Vettä, hyttysiä, mäkäräisiä. Ihan rehellisesti voin tässä kohtaa kertoa kaikille lukijoille, että en enää lähde Suomen puolella millekään luontopolulle, joka ei kulje ylhäällä tunturissa. Vaikka olin suojannut itseni hyttysmyrkyillä, niin en sitä nyt sentään korvakäytäviini tai silmämuniini mennyt laittamaan. Niihinkin olisi sitä kuitenkin kaivattu. Ja tähän vielä lisähuomiona tuo vallinnut lämpötila.

Näkymiä nyppylän huipulta

Vesisateessa sitä sitten tarvottiin alas luontopolulta ja tienlaitaa pitkin takaisin autolle. Ändikään ei ole mikään vesisateen ystävä, niin se painui suorinta tietä omaan petiinsä nukkumaan, kun sen olin suurimmaksi osin saanut kuivattua.

Matka jatkui vesisateen saatellessa kohti Inaria. Inarissa ollaan, Inarin lomakylässä ja täällä sataa vettä. Täällä on satanut vettä jo jonkin aikaa. Ja tulee luultavasti satamaankin. Näkymät on kyllä hienot! Auto on parkissa suoraan Inarijärven rannalla, joten tuulilasista voimme katsella järvimaisemia koko illan.

Jotain muutakin positiivista tuli vielä tähän päivään:

Kuva auton nokalta

Huomisen suunnitelmat ovat vielä avoinna, samoin ajoreitit. Sen verran tiedetään,että viimeistään sunnuntaina pitäisi olla takaisin Mansessa, koska Erkalla on maanantaina työpäivä. Allekirjoittanut jatkaa lomaa vielä viikon siinä kohtaa. Piste minulle!

Ajetut kilometrit: 256,9
Kävellyt kilometrit: n. 8
Tankatut naftalitrat: 13,14
Menetetyt hermot: 1